maanantai, 16. tammikuuta 2012

Kirjaesittely: Etiikkaa elämänkatsomustietoon

Etiikkaa elämänkatsomustietoon (WSOYpro, nyk. Sanoma Pro) on uusi, vuonna 2011 julkaistu oppikirja elämänkatsomustietoon. Se on suunnattu yläluokille opetussuunnitelman Etiikka ja hyvä elämä–opintokokonaisuuden opiskeluun. Kirjan ensimmäisessä luvussa esitellään etiikan keskeiset käsitteet ja teoriat, minkä jälkeen niitä sovelletaan etiikan eri osa-alueille. Oppikirjassa tarkastellaan ihmisoikeusetiikkaa ja lapsen oikeuksia, ihmisenä olemiseen ja hyvään elämään liittyviä kysymyksiä, elämänkaaren etiikkaa sekä yhteiskunta-, ympäristö- ja eläinetiikkaa.

Etiikkaa elämänkatsomustietoon–oppikirjan tekijät, Kristiina Holm, Mari Kronlund, Jarno Parviola ja Riitta Vaaramo, ovat yläkoulun aineenopettajia, joille nuorten arki ja oppimiseen liittyvät asiat ovat tuttuja. Oppikirja onkin suunniteltu mahdollisimman käyttäjäystävälliseksi niin oppilaalle kuin opettajalle. Tähän on tähdätty esimerkiksi sillä, että kappaleet etenevät aukeamittain. Näin tietyt teemat eivät juokse pieninä palasina usealle sivulle vaan oppilaan on helppo hahmottaa ne kokonaisuuksina. Kirjan selkeyttä lisää osaltaan se, että tekstissä on vain kaksi otsikkotasoa. Lisäksi kappaleissa keskeiset käsitteet on lihavoitu ja niiden merkitys selitetty käytön yhteydessä. Käsitteet selityksineen löytyvät myös hakemistosta kirjan takaa.

Oppikirjan eräs keskeinen elementti on visuaalisuus. Värikuvat ovat innostavia ja ajatuksia herättäviä. Kuvat täydentävät kappaleiden asiasisältöjä ja niiden yhteyteen on laadittu informatiiviset kuvatekstit. Kukin luku alkaa suurella valokuvalla, ja kuvateksti orientoi aiheeseen esimerkiksi kysymyksen avulla. Luvut päättyvät tehtäviin, joiden joukosta löytyy myös kuvan tulkintatehtäviä. Opettaja voi käyttää tehtäviä niin oppitunnilla kuin kotitehtävinäkin. Vastausesimerkit oppikirjan tehtäviin ovat opettajan aineistossa.

Oppikirjan kirjoitusvaiheessa tekstiä luetutettiin yläkoululaisilla. Esimerkiksi omat 8. luokan elämänkatsomustiedon oppilaani antoivat palautetta kirjan luvuista. Tätä arvokasta tietoa hyödynnettiin niin, että kirjan teksti olisi nuorelle lukijalle mahdollisimman selkeää ja johdonmukaista sekä ikätason mukaista.

Etiikkaa elämänkatsomustietoon–kirjan sisällöt voi opettaa esimerkiksi siten, että yhtä aukeamaa kohden varaa yhden oppitunnin. Toisaalta opettaja voi myös nostaa yhdellä aukeamalla esitellyistä useista asioista yhden aiheen tarkempaan tuntikohtaiseen käsittelyyn, kuten vaikkapa Ihminen ja etiikka–luvusta ihmissuhteiden merkityksen moraalin kehitykselle, tai Elämänkaaren etiikka–luvusta abortin tai eutanasian. Sisältöjä on helppo rikastuttaa monipuolisella opettajan aineistolla, jonka kirjan käyttöön ottava opettaja saa sähköisenä versiona. Opettajan materiaali on navigoitava: sen selaaminen ja osiosta toiseen siirtyminen on helppoa. Aineiston voi myös tallentaa omalle koneelleen.

Etiikkaa elämänkatsomustietoon - Opettajan aineisto tarjoaa runsaasti tuntimateriaalia ja apua arviointiin. Jokaista kirjan lukua vastaava opettajan materiaalin luku sisältää kolme osiota: 1) Oppikirjan kuvien taustatietoa, 2) Tuntimateriaalia ja 3) Arvioinnin avuksi. Osa oppikirjan kuvista on taustoitettu ja niistä löytyy kysymyksiä tai tehtäviä, joita opettaja voi hyödyntää opetuskeskustelussa. Tuntimateriaalia–osio puolestaan sisältää esimerkiksi kalvopohjia, lisätekstejä sekä yksilö-, pari- ja ryhmätöitä. Niiden avulla opettaja voi laajentaa oppikirjan teemoja oppilaiden tason ja opiskelunopeuden mukaan. Arvioinnin avuksi–osiosta löytyvät jokaiseen lukuun kertausveikkaukset sekä kirjalliset läksynkuulustelut. Tämän oppaan avulla opettaja pystyy opettamaan käsiteltävistä sisällöistä perustiedot sekä syventämään ja eriyttämään opetustaan. Opettajan aineistosta löytyvät ohjeet myös kurssilla mahdollisesti tehtävää etiikan esitelmää varten.

Kirjan tekijät toivottavat elämänkatsomustiedon opettajille antoisia etiikan oppitunteja!


Kristiina Holm
Kirjan tekijä
ET:n opettaja, Helsingin normaalilyseo

torstai, 12. tammikuuta 2012

Elämänkatsomustietoa alakoulussa VIII

Rakennan et-tunnit talvilomaan asti seuraaviin sisältöihin:

Ihminen ja maailma
  • Ympäristö ja luonto, eloton ja elävä, kauneus luonnossa
  • luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys,
  • maailmanperintö ja ympäristö.

Olen tehnyt tähän aihepiiriin liittyvää oppimateriaalia Kustannusosakeyhtiö Otavalle. En saa jakaa materiaalia, joten kirjaan tähän vain oppituntieni aiheet. Lisämateriaalina käytän Reetta Niemelän kirjaa Sivusipuli (Otava), siinä on aihepiiriin liittyviä runoja ja satuja.

Viikko 2 Päivänavaus: Pallo on meillä, yleiskatsaus siihen, mitä on tulossa. Mitä on kestävä tulevaisuus (energian säästö, järkevä liikkuminen, veden säästö ja lajittelu käsitellään ympäristötiedossa, biologiassa ja fysiikka-kemiassa, tässä vain viittaan niihin). Koristelemme paperikannet monisteille, joita jaan jakson aikana.

Viikko 3 Tuunaan tavaroita.

Viikko 4 Roska päivässä –liike, ympäristömerkit.

Viikko 5 Päivänavaus Ystävänpäivä
Turhakkeita vuosien varrelta (Suomen Luonto –lehden äänestyksiä).

Viikko 6 Suojelen luontoa (uhanlaisten eläinten elämää Suomessa, WWF:n sivuilta löytyy hyvää materiaalia esim. ahmasta, sudesta, naalista, liito-oravasta, saimaannorpasta).

Viikko 7 Minä ja muut, maailmanperintö ja ympäristö (sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä tulevaisuus).

Viikko 8 Retki luontoon tai Vapriikin luonnontieteelliseen museoon, 2 h.

Toisella Tunnilla opiskelemme jälleen Nuorten lakikirjaa (Talentum). Kuudennen luokan oppilas tekee siitä muistiinpanoja ja pidän siitä hänelle kokeen keväämmällä.

Viikko 9 Talviloma.

Satu Arjanne

tiistai, 10. tammikuuta 2012

Uskonnoton joulujuhla päiväkodissa

Et-opetus.fi-blogin lukija Satu K. on lähettänyt meille kertomuksen lapsensa päiväkodin joulujuhlasta.

et-opetus.fi -blogin toimitus


Uskonnoton joulujuhla päiväkodissa


Lasteni ollessa päiväkodissa vein tyttäreni ryhmän tädeille lasteni kirjan Matka joulun taloon. Kerroin, kuinka mukavia jouluaiheisia tarinoita kirjassa on ja ne sopivat kaikille lapsille. Lopulta ryhmän tädit päättivätkin järjestää joulujuhlan kirjan saman nimisen tarinan mukaisesti.

Tarinassa pienet tontut haluavat kiireellä päästä jouluun, mutta Tuomas-tonttu vanhempana ja viisaampana lähtee pikkutonttujen opastajaksi ja näyttää mitä kaikkea pitää tehdä, ennen kuin joulu voi tulla. Juhlassa joka ryhmällä oli oma pisteensä, missä valmistauduttiin joulun tuloon ja vanhemmat saivat lapsineen kulkea ryhmissä omaan tahtiin. Ainoastaan tarina yhdessä ryhmässä aloitettin aina tiettyyn aikaan. Hiljentymisen ja cd:n kuuntelun lisäksi ryhmissä koristeltiin kynttilöitä, "paketoitiin lahjoja" eli tehtiin kuusenkoristeet ja laulettiin porukalla joululauluja. Ja niin kaikki oli valmista joulun tuloon.

Juhla oli kaikkien mielestä oikein mukava, lämmin ja tunnelmallinen. Erityisesti pidettiin siitä, että oli toiminnallisuutta penkissä istumisen sijaan ja juhlasta jäi konkreettisia muistoja kotiin vietäviksi.

Lisää tietoa:

perjantai, 14. lokakuuta 2011

Elämänkatsomustietoa alakoulussa VII

Lokakuu

Viikko 41 Taikausko
Mitä taikauskoisia olettamuksia oppilailla on? Miksi on taikauskoa?
(Taikauskojuttuja löytyy netistä vaikka kuinka paljon.) Taikauskoa oli jo antiikin ajalla. Taikauskon kautta pääsemme epistemologiaan eli tietoteoriaan. Mitä on tieto? Mikä on totta? Mitä voi epäillä ja mistä voi olla varma? Miten voi löytää varmaa tietoa? Yritämme kääntää taikauskoisia sanontoja tietoperäisiksi. Toisella tunnilla puhumme Platonin aikaansaannoksista.

Viikko 42 Syysloma

Viikko 43 Sokrates, Platon, Aristoteles: etiikka
Nämä filosofit ovat tuoneet yhteiskuntaan monta tärkeää käsitettä. Sanaa etiikka selvennän Miina ja Ville etiikkaa etsimässä (Honkala, Tukonen, Tuominen Oph) s. 60-61 avulla. Yritämme keksiä eettisiä dilemmoja ja ratkoa niitä.
Toinen tunti: Sokrates, Platon, Aristoteles: politiikka, naiskuva, järjestys. Lisää filosofien käsitteitä ja niiden avaamista.

Marraskuu

Päivän avaus: Ruotsalaisuuden päivä

Viikko 44 Uskontojen syntyä
Miksi on syntynyt eri uskontoja? Nimeämme uskontoja ja sijoitamme niitä maailmankartalle, karttakirjasta löytyy kartta. Ihmisen maailmankuva voi olla uskonnollinen tai tieteellinen. Mitä se tarkoittaa? (Miina ja Ville s. 42) Pohditaan myös käsitettä logiikka / päättely: Ajattelevatko kaikki ihmiset samalla tavalla? Ovatko ajatukset aina tosia? Millaiset ajatukset eivät ole tosia?
Toinen tunti: Uskontojen synty alkoi hellenismin ajalla. Mitä on hellenismi? Sofian maailma – kirja selittää asiaa.

Viikko 45 Pääsemme pimeälle keskiajalle ja sieltä uuteen aikaan. Euroopassa esitettiin kiehtovia ajatuksia. Maapalloko pyöreä? Roviolle! Esittelen Kopernikuksen, Galileo Galilein ja Newtonin aikaansaannoksia.
Toisella tunnilla esittelen lisää ajattelijoita teemme kuvia keskiajan ja uuden ajan suurista keksinnöistä.

Viikko 46 Romantiikan aika
Grimmin ja HC Andersenin sadut syntyivät romantiikan ajalla. Millaisia moraaliopetuksia niistä löytyy? Mitä on moraali? (Miina ja Ville s. 56-57)
Toisella tunnilla kuuntelemme Peer Gyntin tarinaa ja Griegin musiikkia. Koulussani on aiheesta tehty kirja. Tarinassa on useita moraaliongelmia.

Viikko 47 1600-luku: Descartes, Spinoza
Descartesia pidetään nykyajan filosofian isänä. Hän ja Spinoza kehittivät matematiikkaa. Tällä tunnilla käsittelemme matemaattisia ongelmia ja pohdimme lisää logiikan käsitettä. Mikä kaikki on matematiikkaa? Onko matematiikka aina oikeassa? Hauskaa matematiikkaa löytyy matikankirjojen opeoppaista, erityisopettajan hyllystä ja netistä. Täytynee eriyttää, alkuopetus tarvitsee eri tehtävät kuin kuudesluokkalainen.
Toisella tunnilla tehdään sudokuja ja tangrameja ja luemme Sofian maailmaa.

Joulukuu


Päivänavaus: Suomen kansallisfilosofi J.V. Snellman

Viikko 48 Darwin
Tutustumme Darwinin oppiin lajien synnystä ja kehityksestä. Ihmisen kehitys on erityisen mielenkiintoinen asia.
Toinen tunti: Esim. Olipa kerran elämä –sarjassa on oma kirja ja dvd ihmisen kehityksestä.

Viikko 49 Unien maailma. Millaisia unia oppilaat ovat nähneet. Onko jollakin toistuva painajainen? Freud paneutui unien tulkintaan. Unien selityskirjoja löytyy kirjastosta.
Toisella tunnilla teemme leikkejä ja kilpailuja pikkujoulua varten ja luemme Sofian maailmaa.


Viikko 50
Pikkujoulu
Toinen tunti: Yritän saada Sofian maailman loppuun. Aika lailla joudun harppomaan pitkin syksyä!

Kuudesluokkalaiselle pitäisi antaa numero jouluna. Olen ajatellut, että hänen pitäisi tehdä selvitys kolmesta filosofista, esim Sokrates, Descartes ja Linkola. Hänen pitäisi myös valita ja perustella, kenen filosofin ajatukset ovat lähinnä hänen omia ajatuksiaan.


Satu Arjanne

maanantai, 22. elokuuta 2011

Elämänkatsomustietoa alakoulussa VI

Elämänkatsomustieto jatkuu Lentävänniemen koulussa yhdeksän oppilaan voimin. Poislähteneen kutosen tilalle saan kaksi ekaluokkalaista.

Olen päättänyt syksyllä keskittyä filosofiaan ja sen kautta opsissa mainittuihin etiikan kysymyksiin:
  • Hyvä, oikean ja väärän erottaminen.
  • Hyvä elämä.
  • Arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä.
  • Uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys.
  • Etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus, oman elämän eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja.
  • Kertomuksia maailman synnystä.

Kuudes luokka
  • Demokratia.
  • Alustavasti maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus.
  • Luonnollinen ja yliluonnollinen.

Viikolla 33 tapaan lapsia pienissä ryhmissä, sillä muut oppilaat menevät vuorotellen luokittain kirkkoon ja koulupäivä päättyy klo 13. Yritän järjestää laadukasta toimintaa.

Viikko 34 Tunti pidetään ulkona, jos sää sallii. Opettelemme toistemme nimiä ja leikimme hieman. Lapset kuljettavat vuorotellen toisiaan metsässä niin, että kuljetettavan silmät on peitetty. Lopuksi luen sadun. Toisella tunnilla pelaamme metsägolfia.

Viikko 35 Päivänavauksena Nälkäpäivä. Spr:ltä tulee materiaalia. Jatkamme ulkona. Teemme luontodiojen näyttelyn; tehdään ensin kaksi kehystä aaltopahvista, niiden väliin haetaan joku kaunis asia luonnosta ja liimataan kehykset yhteen.

Toisella tunnilla on luontopolku ”mikä ei kuulu joukkoon”. Kuljen edellä ja pudotan tavarat. Tulemme takaisin samaa tietä ja keskustelemme tavaroista ja keräämme ne pois. Tavaroita: tölkki, karkkipaperi, kreppari puussa, iso nappi, raha, käsine, koiran jätöspussi, Aku Ankka.

Viikko 36 Aiheena on Kuka sinä olet? Tehdään et-vihkoon sivu aiheesta ja esitellään se toisille. Toisella tunnilla aloitan Gaarderin kirjaa Sofian maailma. Keskustelemme kirjan esittämistä kysymyksistä. Luen kirjaa kursorisesti valikoiden kohtia, jotka avautuvat kolmos- ja kutosluokkalaisille.

Viikko 37 Mikä on myytti? Oppilaat saavat valita netistä (www.europeoftales.net) eri maiden myyttejä.
Toisella tunnilla jatkamme aina Sofian maailmaa.

Viikko 38 Maailman synty. Miten maailman uskotaan syntyneen, eri kulttuureiden näkemyksiä (Kalevala, intiaanit, viikingit, Raamattu). Miten maailma on oikeasti syntynyt?

Viikko 39 Empedokles jakoi maailman neljään elementtiin: maa, ilma, tuli, vesi. Vertaamme elementtejä ja mietimme, mihin niiden voima perustuu. Mikä on mahtavin ja miksi? Miksi elementit olivat entisaikaan tärkeitä?

Viikko 40 Päivänavaus A. Kivi
Miten syntyi ajatus atomista? Demokritoksen ajatuksia. Miksi legopalikat ovat nerokkaita leluja?



Satu Arjanne

maanantai, 7. maaliskuuta 2011

Elämänkatsomustietoa alakoulussa V

Media-jakso


Muiden maanosien lapset –jakso sujui kutakuinkin suunnitelmien mukaan. Viimeisellä tunnilla ennen talvilomaa söimme etnisiä ”herkkuja”. Jälkimmäisellä tunnilla olemme lakiopin lisäksi tehneet erilaisia älyjuttuja kuten tangramia ja karttapalapelejä.

Seuraavaksi käytän yhdeksän tuntia media-jaksoon. Siihen liittyvät seuraavat opetussuunnitelman tavoitteet:
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
  • ajattelun vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä
  • arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä.

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
  • kuka olen ja mitä osaan
  • uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys.

6 lk Katsomusten maailma
  • katsomusten historiaa, katsomusvapaus.

Lähdekirjanani on soveltuvin osin Baer-Heikkinen-Issakainen: Hattiaisten mediakirja. Kirjassa kerrotaan tarinoita, joiden avulla johdatellaan kulloiseenkin aiheeseen. Joka tarinaan liittyy tieto-osio ja useita harjoituksia. Mainio kirja! Toukokuussa yritän päästä kaksi kertaa Tampereella toimivaan mediapajaan, jossa voimme soveltaa oppimaamme järeämmillä laitteilla ja mediapedagogin ammattitaitoa hyödyntäen.

Lakioppi jatkuu kuudesluokkalaisen kanssa. Hänellä on koe maaliskuun lopussa. Viidesluokkalaiselle monistan lähdekirjastani teoriaosion. Hän saa sen pohjalta laatia lyhyen ”Mediaoppaan”. Jos siitä tulee hyvä, monistan se muillekin oppilaille muistoksi jaksosta.

Viikko 10 Tutustumme Hattiaisten maan asukkaisiin. Liimaamme heidän kuvansa vihkoon ja nimeämme hahmot. Opimme käsitteen mielikuva. Mielikuvissa suunnitellaan niin hyvät kuin pahatkin asiat, ennen kuin ne tulevat näkyviin. Usein mielikuvat ohjaavat päätösten tekoa enemmän kuin asiapitoinen tieto! Teemme harjoitteet Millainen on, Millainen olen isona sekä Lankakeräkerrontaa.

Viikko 11 Liikkuva kuva, kameran liike.
Ensin teemme ”plärin” Hattiaiskirjan ohjeiden avulla. Teemme kuvakertomuksen: lapset jaetaan pareiksi. Jokainen pari saa samat kolme kuvaa ja keksii niistä tarinan. Vertaillaan tuotoksia. Jos ehdimme, katsomme esim. Elävästä Areenasta jonkun lastenohjelman ja seuraamme erityisesti kameran liikettä kuvauksen aikana.

Viikko 12 Kuvakoot.
Nimeämme kuvakoot. Teemme videokameralla omia harjoituksia. Tarkastelemme erityisestä kuvan merkityksen muuttamista rajaamalla. Rajaukset, valot, varjot, kuvakulmat jne. muuttavat kuvan merkitystä. Miten käy kuvan totuuden? Katsomme tuotoksemme.

Viikko 13 Kuvankäsittely.
Kuvamanipulaation mahdollisuuksia. Mitä hyviä/ huonoja puolia on kuvien manipuloinnilla. Onko oikein manipuloida kuvia? ”Manipuloidaan” et-läisten ryhmäkuvaa sekä piirretään erilaisia maisemia ihmisten ympärille ja tarkastellaan taustan merkitystä kuvan sanomalle.

Viikko 14 Sanojen merkitys, tiedotusvälineiden vaikutusmahdollisuudet.
Kieli on hieno asia, sillä voi tehdä paljon hyvää. Kieli yhdistää ihmisiä. Mikä vaikeuttaa viestintää? Esim. ammattitermejä tai sivistyssanoja on joskus vaikea ymmärtää. Leikimme Koskenlaskija-leikkiä ja laadimme yhdessä vetoomuksen jostakin lasten valitsemasta aiheesta.

Viikko 15 Mainos.
Luomme Julkkiksen ja kehitämme hänelle mainoskampajan. Kampanjan avulla selviävät erilaiset tavat mainostaa: mainoslause ”brändi, slogan”, mainostuotteet; juliste, tv-mainos, radiomainos, pinssi jne. Mihin mainoksia tarvitaan? Miksi mainosta ei kannata aina uskoa?

Viikko 16 Pääsiäinen.

Viikko 17 Uutinen.
Mikä on uutinen, mitä uutinen kertoo, miten uutinen rakennetaan? Voiko uutiseen luottaa? Katselemme sanomalehtien ja tv:n uutisia. Tarkastelemme niiden rakenteita. Mikä saa uutisen tuntumaan luotettavalta?

Viikko 18 Työskentelemme Tampereen mediapajassa. Todennäköisesti rakennamme mainoksia ja uutisia ja kuvaamme niitä. Voimme käyttää pohjana viikolla 15 kehittämäämme mainoskampanjaa.

Viikko 19 Jatkamme työtä mediapajassa.

Kun lakijakso loppuu maaliskuussa, jatkamme jälkimmäisellä tunnilla media-asioita leikkien ja harjoitteiden avulla.

Päivänavausaiheet:


Satu Arjanne

sunnuntai, 27. helmikuuta 2011

Kirjaesittely: Ajatellaan yhdessä - taitavan ajattelun työkirja

Niin & Näin on jatkanut koululaisille suunnattujen ajattelu- ja keskustelutaitojen harjoittamiseen tarkoitettujen kirjojen kustantamista. Tuoreimpana teoksena on Beate Børresenin, Bo Malmhesterin ja Tuukka Tomperin Ajatellaan yhdessä – taitavan ajattelun työkirja.

Kirja toimii eräänlaisena tehtäväkirjana koulu- tai harrasteryhmille. Kirjan tarkoituksena on haastaa pohtimaan taitavasti elämän tärkeimpiä kysymyksiä. Tehtävät auttavat koululaista kehittämään ajattelu-, itseilmaisu-, kuuntelu- ja keskustelutaitoja.

Kirjassa on ensin johdanto filosofointiin ja filosofiseen ajatteluun sekä ohjeita opettajalle kirjan käyttämiseen.

Ajattelun ja järkevän keskustelun välineet esitellään perusteellisesti:
  • kyseleminen (mm. millainen on hyvä kysymys?)
  • perusteleminen (millainen perustelu on hyvä, miksi jokin perustelu on parempi kuin toinen perustelu)
  • valitseminen (erilaisille valinnoille/ratkaisuille tarvitaan perusteet. Perusteiden tutkiminen saa meidät joko hylkäämään vastauksen ja etsimään parempia vastauksia tai vahvistaa varmuuttamme siitä, että vastaus on oikea ja olemme ajatelleet taitavasti)
  • vertaileminen (vertaileminen auttaa jäsentämään kokemiamme asioita ja ryhmittelemään niitä. Vertailuun liittyen keskeisiä käsitteitä ovat samanlaisuus ja erilaisuus) ja
  • yhdisteleminen (yhteyksien oivaltaminen erilaisten asioiden ja ilmiöiden välillä).
Tämän jälkeen kirjassa tutustutaan siihen, millaisia ovat keskeisimmät filosofiset kysymykset liittyen:
  • totuuteen (esim. mistä voi tietää, mikä on totta, millaiseen tietoon voi luottaa)
  • hyvyyteen (millaista on hyvä elämä, kuinka pitäisi kohdella toisia ihmisiä) ja
  • kauneuteen (mitä on kauneus, miksi pidämme erilaisista asioista, voiko makuasioista kiistellä).
Kirjan jokainen luku sisältää runsaasti aihepiiriinsä liittyviä tehtäviä. Esimerkiksi käsiteltäessä hyvyyttä esitellään Yhdistyneitten kansakuntien Lasten oikeuksien sopimus. Artiklassa 13 todetaan mm. että: Lapsella on oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä. Tämä oikeus sisältää vapauden hakea, vastaanottaa ja levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia yli rajojen suullisessa, kirjallisessa, painetussa, taiteen tai missä tahansa muussa lapsen valitsemassa muoossa.

Keskustelutehtäväksi annetaan sen pohtiminen, onko lasten oikeuksien sopimuksen artikla 13 hyvä periaate (ja jos ei ole, niin miksi se ei ole).

Kirjassa tutustumaan myös Kassandran ennustukseen, kultaiseen keskitiehen, Sokratekseen, Gygeen sormukseen ja Kantin kategoriseen imperatiiviin.

Kirjassa on myös arviointiosuus ajattelutaitojen edistymisestä sekä sanasto.
Lopuksi liitteissä esitellään Ota kantaa -peli, jota voidaan pelata yhdessä koko luokan kanssa, annetaan ohjeita opettajalle kirjan käyttöön sekä listataan aihepiiriin sopivaa kirjallisuutta.

Lähes kaikki työkirjan käsittelemät teemat ja harjoitukset sopivat sellaisenaan luokkien 1-5 elämänkatsomustiedon keskeisiin opetussisältöihin. Ajattelu- ja perustelutaitoihin keskittyvät osuudet tukevat hyvin myös äidinkielen opetusta.


Timo T. Poranen