Oppikirjat ovat (niin elämänkatsomustiedossa kuin muissakin oppiaineissa) ensisijassa opettajan tuki- ja apuvälineitä, niiden ei ole edes tarkoitus toimia ainoana lähdemateriaalina opetuksessa. Elämänkatsomustieto mahdollistaa myös irrottautumisen perinteisestä opettajajohtoisesta luennointitavasta oppilaita osallistaviin työskentelytapoihin. Erilaisten asioiden tekeminen ja keskustelu ovat keskeisiä työskentelytapoja ET:n opetuksessa.
et-opetus.fi-sivustolle tulee aina joskus palautetta opettajilta, jotka kysyvät vinkkejä opetusmateriaaleihin ja oppituntien suunnitteluun. Tässä on ensin muutama linkki opetusta tukeviin materiaaleihin:
- Helsingin yliopiston elämänkatsomustiedon didaktiikan opiskelijoiden tekemiä harjoitustöitä.
- Tampereen yliopiston elämänkatsomustiedon opiskelijoiden opetusideoita
- Opetushallituksen elämänkatsomustietoa perusopetuksen alaluokille -sivusto.
- Lista elämänkatsomustiedon oppikirjoista et-opetus.fi-sivustolla.
- YLE:n opettaja.tv: Ajattelen, siis olen
Pyysimme lisäksi tamperelaista luokanopettajaa, Satu Arjannetta Lentävänniemen koulusta kertomaan, kuinka hän opettaa elämänkatsomustietoa ja kuinka hän suunnittelee oppitunnit. Toivomme, että lukijat kertoisivat omissa kommenteissaan lisää hyviksi kokemistaan työskentelytavoista ja opetusideoistaan.
Terveisin: et-opetus.fi -työryhmä
Elämänkatsomustietoa alakoulussa
Elämänkatsomustietoa opetetaan alakoulussa usein ryhmälle, jossa on oppilaita kaikilta luokka-asteilta. Joillakin luokilla tunteja on yksi, joillakin kaksi viikossa, riippuen kunnan opetussuunnitelmasta. Tällöin on mielestäni järkevintä valita keskusaihe ja rakentaa siitä sopivia tunteja eri-ikäisille oppilaille.
Kokosin opetussuunnitelman keskeiset sisällöt ja poistin päällekkäisyydet. Tällainen lista syntyi luokille 1-5:
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
- toisen kohtaaminen ja hänen asemaansa asettuminen
- hyvä, oikean ja väärän erottaminen
- ystävyyden merkitys elämässä
- hyvä elämä
- oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä, rikkaus ja köyhyys maailmassa
- ajattelun vapaus, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä
- arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä.
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
- Kuka olen ja mitä osaan
- toiveet
- erilaisia elämäntapoja
- suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus
- suomalainen kulttuuri, suomalaiset kulttuurivähemmistöt
- uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys
- elämänvaiheet
- maailman kulttuuriperintö
- elämänkatsomus, erilaisia elämän- ja maailmankatsomuksia.
Yhteisö ja ihmisoikeudet
- Yhteiselämän perusteita, luottamus, rehellisyys ja reiluus, kultainen sääntö
- lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus, ihmisoikeudet
- tasa-arvo ja rauha, demokratia, tulevaisuuden maailma
- etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus
- oman elämän eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja.
Ihminen ja maailma
- Ympäristö ja luonto, eloton ja elävä, kauneus luonnossa
- elämän synty ja kehitys, maa ja maailmakaikkeus, elämän erilaisia muotoja, syntymä, elämä ja kuolema luonnossa
- kertomuksia maailman synnystä
- luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys, erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmisen elämässä
- luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys
- maailmanperintö ja ympäristö
Kuudennen luokan suunnitelmassa onkin jo uusia asioita, mutta ops on siis luokille 6-9! Kannattaa hieman tarkistella yläkoulun opetussuunnitelmaa ja olla yhteydessä yläkoulun et-opeen, ettei tule liikaa päällekkäisyyksiä.
Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta
- Demokratia
- kestävä kehitys.
Katsomusten maailma
- Katsomusten historiaa, katsomusvapaus
- alustavasti maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus
- luonnollinen ja yliluonnollinen
- uskonto ja uskonnottomuus.
Kulttuuri
- Kulttuuri ja luonto
- suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus.
Etiikka ja hyvä elämä
- Monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä alustavasti.
Tulevaisuus
- Maailmanperintö.
Lentävänniemen koulussa Tampereella et-ryhmä on seuraavanlainen: ekaluokkalaisia kaksi, tokaluokkalaisia kaksi, kaksi kolmasluokkalaista, yksi vitonen ja yksi kutonen. Kaksi vuosiviikkotuntia on luokka-asteilla kolme ja kuusi. Tyttöjä on neljä, poikia neljä. Tunnit ovat motivoivasti perjantaina klo 13-15, koska myös ortodoksiopettaja tulee silloin kouluumme…
Olen opettanut et:tä vasta muutaman vuoden. Oppiaineen oppikirjoja en tunne, koska kaikki kouluni materiaalit ovat ikivanhoja ja huonokuntoisia, eikä niihin tee mieli tarttua. Keväällä ostin kirjat Miina, Ville ja vintiöt sekä Miina, Ville ja kulttuurin arvoitus (Opetushallituksen kustantamaa materiaalia).
Syyslukukaudella tulen tarvitsemaan seuraavia kirjoja:
- Kaari Utrio: Laps Suomen
- Äiti, mitä minä tekisin, ikivanha askarteluopas
- Joku vanha suomalainen satukirja, vaikkapa Topeliusta
- Maailman lapset, Unicef
- Nuorten lakikirja, Talentum
Koulussani on runsaasti pelejä, niitä tarvitsen varmasti myös.
Jos kaunis kesä jatkuu, pidän kaksi ensimmäistä kertaa tunnit ulkona. Teemme asioita, jotka liittyvät Sisältöalueeseen Ihminen ja maailma sekä Ihmissuhteet.
Viikko 33 Menemme koulun lähimetsään mukana kynät. Jokainen oppilas saa pahvikiekon, ”cd:n”. Hajaannumme hieman ja kymmenisen minuuttia jokaisen pitää kuunnella luontoa ja kirjoittaa äänet cd:lle. Kokoonnumme yhteen ja esitämme cd:t toisillemme.
Sen jälkeen otamme jokaisesta kuvan jossain lapsen itse valitsemassa mieleisessä luontopaikassa. Jälkimmäisellä tunnilla, jossa on siis mukana vain kaksi kolmasluokkalaista ja yksi kutonen, tulostamme kuvat ja sommittelemme et-luokkaan ”facebookin”.
Viikko 34 Jaan lapset pareittain. Jokainen pari saa metrin mittaisen langan. He asettavat sen metsään valitsemaansa kohtaan ja keksivät lankaa seuraavan tarinan. Esim. Olipa kerran pieni metsähiiri, joka pujahti esiin kolostaan… Parit esittävät tarinat toisilleen. Jälkimmäisellä tunnilla pelaamme metsägolfia.
Viikko 35 Tarkastelemme facebookia. Jokainen tekee kuvansa yhteyteen pienen kirjallisen koosteen itsestään. Jos ekaluokkalaiset eivät osaa kirjoittaa, minun täytyy toimia kirjurina! Jaan et-vihot. Valitsemme kanteen kivat kuvat ja kiinnitämme ne. Teemme vihkoon minä-sivun, jota täytyy täydentää kotona. Siinä kysytään vanhempien ja isovanhempien syntymäpaikkoja ja ammatteja.
Toisella tunnilla opettelemme sukuun liittyviä käsitteitä (täti, eno jne.) ja pelaamme Hullunkurisia perheitä. Näin aloittelen opsin kohtia ”Kuka olen, mitä osaan” sekä ”Suomalainen kulttuuri”.
Viikko 36 Teemme retken Amurin työläismuseoon.
Viikko 37 Käsittelemme sukumonisteita. Etsimme syntymäpaikkoja kartasta. Nimet ja ammatit herättävät varmaan keskustelua. On myös mielenkiintoista kuulla, onko joku ominaisuus ollut vahvasti perinnöllinen. Ainakin isompien kanssa teemme muistiinpanot museoretkestä ja samaa työstän jälkimmäisellä tunnilla.
Päivänavauksista
Koulussani joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina on seurakunnan päivänavaus juhlasalissa ja minä pidän silloin päivänavauksen et:läisille. Syyskuussa aion käsitellä yrittäjyyttä, lokakuussa Aleksis Kiveä, marraskuussa ruotsalaisuuden päivää ja joulukuussa lapsen oikeuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti