Lokakuu
Viikko 41 Taikausko
Mitä taikauskoisia olettamuksia oppilailla on? Miksi on taikauskoa?
(Taikauskojuttuja löytyy netistä vaikka kuinka paljon.) Taikauskoa oli jo antiikin ajalla. Taikauskon kautta pääsemme epistemologiaan eli tietoteoriaan. Mitä on tieto? Mikä on totta? Mitä voi epäillä ja mistä voi olla varma? Miten voi löytää varmaa tietoa? Yritämme kääntää taikauskoisia sanontoja tietoperäisiksi. Toisella tunnilla puhumme Platonin aikaansaannoksista.
Viikko 42 Syysloma
Viikko 43 Sokrates, Platon, Aristoteles: etiikka
Nämä filosofit ovat tuoneet yhteiskuntaan monta tärkeää käsitettä. Sanaa etiikka selvennän Miina ja Ville etiikkaa etsimässä (Honkala, Tukonen, Tuominen Oph) s. 60-61 avulla. Yritämme keksiä eettisiä dilemmoja ja ratkoa niitä.
Toinen tunti: Sokrates, Platon, Aristoteles: politiikka, naiskuva, järjestys. Lisää filosofien käsitteitä ja niiden avaamista.
Marraskuu
Päivän avaus: Ruotsalaisuuden päivä
Viikko 44 Uskontojen syntyä
Miksi on syntynyt eri uskontoja? Nimeämme uskontoja ja sijoitamme niitä maailmankartalle, karttakirjasta löytyy kartta. Ihmisen maailmankuva voi olla uskonnollinen tai tieteellinen. Mitä se tarkoittaa? (Miina ja Ville s. 42) Pohditaan myös käsitettä logiikka / päättely: Ajattelevatko kaikki ihmiset samalla tavalla? Ovatko ajatukset aina tosia? Millaiset ajatukset eivät ole tosia?
Toinen tunti: Uskontojen synty alkoi hellenismin ajalla. Mitä on hellenismi? Sofian maailma – kirja selittää asiaa.
Viikko 45 Pääsemme pimeälle keskiajalle ja sieltä uuteen aikaan. Euroopassa esitettiin kiehtovia ajatuksia. Maapalloko pyöreä? Roviolle! Esittelen Kopernikuksen, Galileo Galilein ja Newtonin aikaansaannoksia.
Toisella tunnilla esittelen lisää ajattelijoita teemme kuvia keskiajan ja uuden ajan suurista keksinnöistä.
Viikko 46 Romantiikan aika
Grimmin ja HC Andersenin sadut syntyivät romantiikan ajalla. Millaisia moraaliopetuksia niistä löytyy? Mitä on moraali? (Miina ja Ville s. 56-57)
Toisella tunnilla kuuntelemme Peer Gyntin tarinaa ja Griegin musiikkia. Koulussani on aiheesta tehty kirja. Tarinassa on useita moraaliongelmia.
Viikko 47 1600-luku: Descartes, Spinoza
Descartesia pidetään nykyajan filosofian isänä. Hän ja Spinoza kehittivät matematiikkaa. Tällä tunnilla käsittelemme matemaattisia ongelmia ja pohdimme lisää logiikan käsitettä. Mikä kaikki on matematiikkaa? Onko matematiikka aina oikeassa? Hauskaa matematiikkaa löytyy matikankirjojen opeoppaista, erityisopettajan hyllystä ja netistä. Täytynee eriyttää, alkuopetus tarvitsee eri tehtävät kuin kuudesluokkalainen.
Toisella tunnilla tehdään sudokuja ja tangrameja ja luemme Sofian maailmaa.
Joulukuu
Päivänavaus: Suomen kansallisfilosofi J.V. Snellman
Viikko 48 Darwin
Tutustumme Darwinin oppiin lajien synnystä ja kehityksestä. Ihmisen kehitys on erityisen mielenkiintoinen asia.
Toinen tunti: Esim. Olipa kerran elämä –sarjassa on oma kirja ja dvd ihmisen kehityksestä.
Viikko 49 Unien maailma. Millaisia unia oppilaat ovat nähneet. Onko jollakin toistuva painajainen? Freud paneutui unien tulkintaan. Unien selityskirjoja löytyy kirjastosta.
Toisella tunnilla teemme leikkejä ja kilpailuja pikkujoulua varten ja luemme Sofian maailmaa.
Viikko 50 Pikkujoulu
Toinen tunti: Yritän saada Sofian maailman loppuun. Aika lailla joudun harppomaan pitkin syksyä!
Kuudesluokkalaiselle pitäisi antaa numero jouluna. Olen ajatellut, että hänen pitäisi tehdä selvitys kolmesta filosofista, esim Sokrates, Descartes ja Linkola. Hänen pitäisi myös valita ja perustella, kenen filosofin ajatukset ovat lähinnä hänen omia ajatuksiaan.
Satu Arjanne
perjantai 14. lokakuuta 2011
maanantai 22. elokuuta 2011
Elämänkatsomustietoa alakoulussa VI
Elämänkatsomustieto jatkuu Lentävänniemen koulussa yhdeksän oppilaan voimin. Poislähteneen kutosen tilalle saan kaksi ekaluokkalaista.
Olen päättänyt syksyllä keskittyä filosofiaan ja sen kautta opsissa mainittuihin etiikan kysymyksiin:
Kuudes luokka
Viikolla 33 tapaan lapsia pienissä ryhmissä, sillä muut oppilaat menevät vuorotellen luokittain kirkkoon ja koulupäivä päättyy klo 13. Yritän järjestää laadukasta toimintaa.
Viikko 34 Tunti pidetään ulkona, jos sää sallii. Opettelemme toistemme nimiä ja leikimme hieman. Lapset kuljettavat vuorotellen toisiaan metsässä niin, että kuljetettavan silmät on peitetty. Lopuksi luen sadun. Toisella tunnilla pelaamme metsägolfia.
Viikko 35 Päivänavauksena Nälkäpäivä. Spr:ltä tulee materiaalia. Jatkamme ulkona. Teemme luontodiojen näyttelyn; tehdään ensin kaksi kehystä aaltopahvista, niiden väliin haetaan joku kaunis asia luonnosta ja liimataan kehykset yhteen.
Toisella tunnilla on luontopolku ”mikä ei kuulu joukkoon”. Kuljen edellä ja pudotan tavarat. Tulemme takaisin samaa tietä ja keskustelemme tavaroista ja keräämme ne pois. Tavaroita: tölkki, karkkipaperi, kreppari puussa, iso nappi, raha, käsine, koiran jätöspussi, Aku Ankka.
Viikko 36 Aiheena on Kuka sinä olet? Tehdään et-vihkoon sivu aiheesta ja esitellään se toisille. Toisella tunnilla aloitan Gaarderin kirjaa Sofian maailma. Keskustelemme kirjan esittämistä kysymyksistä. Luen kirjaa kursorisesti valikoiden kohtia, jotka avautuvat kolmos- ja kutosluokkalaisille.
Viikko 37 Mikä on myytti? Oppilaat saavat valita netistä (www.europeoftales.net) eri maiden myyttejä.
Toisella tunnilla jatkamme aina Sofian maailmaa.
Viikko 38 Maailman synty. Miten maailman uskotaan syntyneen, eri kulttuureiden näkemyksiä (Kalevala, intiaanit, viikingit, Raamattu). Miten maailma on oikeasti syntynyt?
Viikko 39 Empedokles jakoi maailman neljään elementtiin: maa, ilma, tuli, vesi. Vertaamme elementtejä ja mietimme, mihin niiden voima perustuu. Mikä on mahtavin ja miksi? Miksi elementit olivat entisaikaan tärkeitä?
Viikko 40 Päivänavaus A. Kivi
Miten syntyi ajatus atomista? Demokritoksen ajatuksia. Miksi legopalikat ovat nerokkaita leluja?
Satu Arjanne
Olen päättänyt syksyllä keskittyä filosofiaan ja sen kautta opsissa mainittuihin etiikan kysymyksiin:
- Hyvä, oikean ja väärän erottaminen.
- Hyvä elämä.
- Arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä.
- Uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys.
- Etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus, oman elämän eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja.
- Kertomuksia maailman synnystä.
Kuudes luokka
- Demokratia.
- Alustavasti maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus.
- Luonnollinen ja yliluonnollinen.
Viikolla 33 tapaan lapsia pienissä ryhmissä, sillä muut oppilaat menevät vuorotellen luokittain kirkkoon ja koulupäivä päättyy klo 13. Yritän järjestää laadukasta toimintaa.
Viikko 34 Tunti pidetään ulkona, jos sää sallii. Opettelemme toistemme nimiä ja leikimme hieman. Lapset kuljettavat vuorotellen toisiaan metsässä niin, että kuljetettavan silmät on peitetty. Lopuksi luen sadun. Toisella tunnilla pelaamme metsägolfia.
Viikko 35 Päivänavauksena Nälkäpäivä. Spr:ltä tulee materiaalia. Jatkamme ulkona. Teemme luontodiojen näyttelyn; tehdään ensin kaksi kehystä aaltopahvista, niiden väliin haetaan joku kaunis asia luonnosta ja liimataan kehykset yhteen.
Toisella tunnilla on luontopolku ”mikä ei kuulu joukkoon”. Kuljen edellä ja pudotan tavarat. Tulemme takaisin samaa tietä ja keskustelemme tavaroista ja keräämme ne pois. Tavaroita: tölkki, karkkipaperi, kreppari puussa, iso nappi, raha, käsine, koiran jätöspussi, Aku Ankka.
Viikko 36 Aiheena on Kuka sinä olet? Tehdään et-vihkoon sivu aiheesta ja esitellään se toisille. Toisella tunnilla aloitan Gaarderin kirjaa Sofian maailma. Keskustelemme kirjan esittämistä kysymyksistä. Luen kirjaa kursorisesti valikoiden kohtia, jotka avautuvat kolmos- ja kutosluokkalaisille.
Viikko 37 Mikä on myytti? Oppilaat saavat valita netistä (www.europeoftales.net) eri maiden myyttejä.
Toisella tunnilla jatkamme aina Sofian maailmaa.
Viikko 38 Maailman synty. Miten maailman uskotaan syntyneen, eri kulttuureiden näkemyksiä (Kalevala, intiaanit, viikingit, Raamattu). Miten maailma on oikeasti syntynyt?
Viikko 39 Empedokles jakoi maailman neljään elementtiin: maa, ilma, tuli, vesi. Vertaamme elementtejä ja mietimme, mihin niiden voima perustuu. Mikä on mahtavin ja miksi? Miksi elementit olivat entisaikaan tärkeitä?
Viikko 40 Päivänavaus A. Kivi
Miten syntyi ajatus atomista? Demokritoksen ajatuksia. Miksi legopalikat ovat nerokkaita leluja?
Satu Arjanne
maanantai 7. maaliskuuta 2011
Elämänkatsomustietoa alakoulussa V
Media-jakso
Muiden maanosien lapset –jakso sujui kutakuinkin suunnitelmien mukaan. Viimeisellä tunnilla ennen talvilomaa söimme etnisiä ”herkkuja”. Jälkimmäisellä tunnilla olemme lakiopin lisäksi tehneet erilaisia älyjuttuja kuten tangramia ja karttapalapelejä.
Seuraavaksi käytän yhdeksän tuntia media-jaksoon. Siihen liittyvät seuraavat opetussuunnitelman tavoitteet:
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
- ajattelun vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä
- arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä.
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
- kuka olen ja mitä osaan
- uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys.
6 lk Katsomusten maailma
- katsomusten historiaa, katsomusvapaus.
Lähdekirjanani on soveltuvin osin Baer-Heikkinen-Issakainen: Hattiaisten mediakirja. Kirjassa kerrotaan tarinoita, joiden avulla johdatellaan kulloiseenkin aiheeseen. Joka tarinaan liittyy tieto-osio ja useita harjoituksia. Mainio kirja! Toukokuussa yritän päästä kaksi kertaa Tampereella toimivaan mediapajaan, jossa voimme soveltaa oppimaamme järeämmillä laitteilla ja mediapedagogin ammattitaitoa hyödyntäen.
Lakioppi jatkuu kuudesluokkalaisen kanssa. Hänellä on koe maaliskuun lopussa. Viidesluokkalaiselle monistan lähdekirjastani teoriaosion. Hän saa sen pohjalta laatia lyhyen ”Mediaoppaan”. Jos siitä tulee hyvä, monistan se muillekin oppilaille muistoksi jaksosta.
Viikko 10 Tutustumme Hattiaisten maan asukkaisiin. Liimaamme heidän kuvansa vihkoon ja nimeämme hahmot. Opimme käsitteen mielikuva. Mielikuvissa suunnitellaan niin hyvät kuin pahatkin asiat, ennen kuin ne tulevat näkyviin. Usein mielikuvat ohjaavat päätösten tekoa enemmän kuin asiapitoinen tieto! Teemme harjoitteet Millainen on, Millainen olen isona sekä Lankakeräkerrontaa.
Viikko 11 Liikkuva kuva, kameran liike.
Ensin teemme ”plärin” Hattiaiskirjan ohjeiden avulla. Teemme kuvakertomuksen: lapset jaetaan pareiksi. Jokainen pari saa samat kolme kuvaa ja keksii niistä tarinan. Vertaillaan tuotoksia. Jos ehdimme, katsomme esim. Elävästä Areenasta jonkun lastenohjelman ja seuraamme erityisesti kameran liikettä kuvauksen aikana.
Viikko 12 Kuvakoot.
Nimeämme kuvakoot. Teemme videokameralla omia harjoituksia. Tarkastelemme erityisestä kuvan merkityksen muuttamista rajaamalla. Rajaukset, valot, varjot, kuvakulmat jne. muuttavat kuvan merkitystä. Miten käy kuvan totuuden? Katsomme tuotoksemme.
Viikko 13 Kuvankäsittely.
Kuvamanipulaation mahdollisuuksia. Mitä hyviä/ huonoja puolia on kuvien manipuloinnilla. Onko oikein manipuloida kuvia? ”Manipuloidaan” et-läisten ryhmäkuvaa sekä piirretään erilaisia maisemia ihmisten ympärille ja tarkastellaan taustan merkitystä kuvan sanomalle.
Viikko 14 Sanojen merkitys, tiedotusvälineiden vaikutusmahdollisuudet.
Kieli on hieno asia, sillä voi tehdä paljon hyvää. Kieli yhdistää ihmisiä. Mikä vaikeuttaa viestintää? Esim. ammattitermejä tai sivistyssanoja on joskus vaikea ymmärtää. Leikimme Koskenlaskija-leikkiä ja laadimme yhdessä vetoomuksen jostakin lasten valitsemasta aiheesta.
Viikko 15 Mainos.
Luomme Julkkiksen ja kehitämme hänelle mainoskampajan. Kampanjan avulla selviävät erilaiset tavat mainostaa: mainoslause ”brändi, slogan”, mainostuotteet; juliste, tv-mainos, radiomainos, pinssi jne. Mihin mainoksia tarvitaan? Miksi mainosta ei kannata aina uskoa?
Viikko 16 Pääsiäinen.
Viikko 17 Uutinen.
Mikä on uutinen, mitä uutinen kertoo, miten uutinen rakennetaan? Voiko uutiseen luottaa? Katselemme sanomalehtien ja tv:n uutisia. Tarkastelemme niiden rakenteita. Mikä saa uutisen tuntumaan luotettavalta?
Viikko 18 Työskentelemme Tampereen mediapajassa. Todennäköisesti rakennamme mainoksia ja uutisia ja kuvaamme niitä. Voimme käyttää pohjana viikolla 15 kehittämäämme mainoskampanjaa.
Viikko 19 Jatkamme työtä mediapajassa.
Kun lakijakso loppuu maaliskuussa, jatkamme jälkimmäisellä tunnilla media-asioita leikkien ja harjoitteiden avulla.
Päivänavausaiheet:
- Minna Canthin päivä eli tasa-arvon päivä (19.3)
- J.V. Snellmanin päivä eli suomalaisuuden päivä (12.5.)
Satu Arjanne
sunnuntai 27. helmikuuta 2011
Kirjaesittely: Ajatellaan yhdessä - taitavan ajattelun työkirja
Niin & Näin on jatkanut koululaisille suunnattujen ajattelu- ja keskustelutaitojen harjoittamiseen tarkoitettujen kirjojen kustantamista. Tuoreimpana teoksena on Beate Børresenin, Bo Malmhesterin ja Tuukka Tomperin Ajatellaan yhdessä – taitavan ajattelun työkirja.
Kirja toimii eräänlaisena tehtäväkirjana koulu- tai harrasteryhmille. Kirjan tarkoituksena on haastaa pohtimaan taitavasti elämän tärkeimpiä kysymyksiä. Tehtävät auttavat koululaista kehittämään ajattelu-, itseilmaisu-, kuuntelu- ja keskustelutaitoja.
Kirjassa on ensin johdanto filosofointiin ja filosofiseen ajatteluun sekä ohjeita opettajalle kirjan käyttämiseen.
Ajattelun ja järkevän keskustelun välineet esitellään perusteellisesti:
Keskustelutehtäväksi annetaan sen pohtiminen, onko lasten oikeuksien sopimuksen artikla 13 hyvä periaate (ja jos ei ole, niin miksi se ei ole).
Kirjassa tutustumaan myös Kassandran ennustukseen, kultaiseen keskitiehen, Sokratekseen, Gygeen sormukseen ja Kantin kategoriseen imperatiiviin.
Kirjassa on myös arviointiosuus ajattelutaitojen edistymisestä sekä sanasto.
Lopuksi liitteissä esitellään Ota kantaa -peli, jota voidaan pelata yhdessä koko luokan kanssa, annetaan ohjeita opettajalle kirjan käyttöön sekä listataan aihepiiriin sopivaa kirjallisuutta.
Lähes kaikki työkirjan käsittelemät teemat ja harjoitukset sopivat sellaisenaan luokkien 1-5 elämänkatsomustiedon keskeisiin opetussisältöihin. Ajattelu- ja perustelutaitoihin keskittyvät osuudet tukevat hyvin myös äidinkielen opetusta.
Timo T. Poranen
Kirja toimii eräänlaisena tehtäväkirjana koulu- tai harrasteryhmille. Kirjan tarkoituksena on haastaa pohtimaan taitavasti elämän tärkeimpiä kysymyksiä. Tehtävät auttavat koululaista kehittämään ajattelu-, itseilmaisu-, kuuntelu- ja keskustelutaitoja.
Kirjassa on ensin johdanto filosofointiin ja filosofiseen ajatteluun sekä ohjeita opettajalle kirjan käyttämiseen.
Ajattelun ja järkevän keskustelun välineet esitellään perusteellisesti:
- kyseleminen (mm. millainen on hyvä kysymys?)
- perusteleminen (millainen perustelu on hyvä, miksi jokin perustelu on parempi kuin toinen perustelu)
- valitseminen (erilaisille valinnoille/ratkaisuille tarvitaan perusteet. Perusteiden tutkiminen saa meidät joko hylkäämään vastauksen ja etsimään parempia vastauksia tai vahvistaa varmuuttamme siitä, että vastaus on oikea ja olemme ajatelleet taitavasti)
- vertaileminen (vertaileminen auttaa jäsentämään kokemiamme asioita ja ryhmittelemään niitä. Vertailuun liittyen keskeisiä käsitteitä ovat samanlaisuus ja erilaisuus) ja
- yhdisteleminen (yhteyksien oivaltaminen erilaisten asioiden ja ilmiöiden välillä).
- totuuteen (esim. mistä voi tietää, mikä on totta, millaiseen tietoon voi luottaa)
- hyvyyteen (millaista on hyvä elämä, kuinka pitäisi kohdella toisia ihmisiä) ja
- kauneuteen (mitä on kauneus, miksi pidämme erilaisista asioista, voiko makuasioista kiistellä).
Keskustelutehtäväksi annetaan sen pohtiminen, onko lasten oikeuksien sopimuksen artikla 13 hyvä periaate (ja jos ei ole, niin miksi se ei ole).
Kirjassa tutustumaan myös Kassandran ennustukseen, kultaiseen keskitiehen, Sokratekseen, Gygeen sormukseen ja Kantin kategoriseen imperatiiviin.
Kirjassa on myös arviointiosuus ajattelutaitojen edistymisestä sekä sanasto.
Lopuksi liitteissä esitellään Ota kantaa -peli, jota voidaan pelata yhdessä koko luokan kanssa, annetaan ohjeita opettajalle kirjan käyttöön sekä listataan aihepiiriin sopivaa kirjallisuutta.
Lähes kaikki työkirjan käsittelemät teemat ja harjoitukset sopivat sellaisenaan luokkien 1-5 elämänkatsomustiedon keskeisiin opetussisältöihin. Ajattelu- ja perustelutaitoihin keskittyvät osuudet tukevat hyvin myös äidinkielen opetusta.
Timo T. Poranen
perjantai 7. tammikuuta 2011
Elämänkatsomustietoa alakoulussa IV
Keskusaihe Lapsia eri kulttuureissa jatkuu.
Lähteet:
Viikko 2 Etelä-Amerikka, latinalainen Amerikka
Päivänavaus: uuden vuoden vietto muissa maissa (Aamulehti 31.12. 2010)
Esim. Kolumbiasta tulee adoptiolapsia Suomeen, koska katolinen kirkko ei hyväksy aborttia. Keskustelemme tästä.
Etsin maisemakuvia eri puolilta Etelä-Amerikkaa. Pukeutuminen vaihtelee eri alueilla, piirrämme ponchon ja panhuilun. Kuuntelemme vaikkapa El condor pasan netistä. Kulttuurien käsikirjasta löytyy satu.
Viikko 3 Afrikka
Unicefin ja SPR:n sivuilta löytyy videoita esim. Mosambikista (Maleenan koulu) ja Etiopiasta (Pyöräillen tartuntatauteja vastaan). Afrikkalaisuutta ei voi niputtaa, vaan täytyy esitellä erilaisia asumismuotoja ja elintasoja. Maailman lapset –kirjasta löytyy kuva 12 lapsesta Afrikan eri valtioista.
Tutustumme meille outoihin ruokakasveihin, kuten maniokkiin, maissiin ja hirssiin, sekä afrikkalaisiin ruokailutapoihin. Afrikkalaisesta kuvataiteesta ja musiikista on helppo löytää esimerkkejä, esim. Musiikin aika 1-2 Funga alafia ja afrikkalainen satukin löytyy Kulttuurien käsikirjasta.
Viikko 4 Etelä-Aasia
Alue on herkkä erilaisille luonnonkatastrofeille, kuten tulvat, kuivuus, tsunami. Keskustelemme siitä, miten niihin voisi paremmin varautua. Unicefilla on videot Latrin päivä Laosissa 1-2. Ne kestävät yhteensä n. 15 minuuttia.
Intialaiset jumalat ja kastilaitos, uskonnon vaikutus aterioihin. Kulttuurin käsikirjan satu. Harrastan bollywood-tanssia, joten voin sommitella yksinkertaisen tanssin meille.
Viikko 5 Kiina
Guo Shuang, lasten määrä perheissä. Mietimme mitä hyviä/huonoja puolia on lasten määrän säännöstelyssä. Taolaisuuden voimat Jin ja Jang, vuoden juhlia, kiinalaiset hautajaiset, kiinalainen satu. Harjoittelemme kiinalaisia kirjoitusmerkkejä.
Viikko 5 päivänavaus: saamelaiset 6.2.
Japani Daisuke. Japanissa on vaativa koululaitos. Mitä hyvää/huonoa siinä on? Meillä on koulussa japanilaisia matikan kirjoja, tarkastelemme niitä. Voimme kirjoittaa tanka-runon ja tehdä yksinkertaisen origamin. Myös manga-kulttuuri on tutustumisen arvoista.
Viikko 6 Australia
Rosita, aboriginaalityttö. Australian kohdalla kertaamme jälleen käsitteen alkuperäiskansa ja tutustumme aboriginaalien elinoloihin, tapoihin ja taiteeseen. Netistä löytyy esim. Jeremy Donovan didgeridoon soittoa ja aboriginaalien tanssia. Australia on myös erikoisten eläinten maanosa.
Jälkimmäisillä tunneilla alamme käsitellä Nuorten lakikirjaa, Talentum 2003. Kirja on jaettu ”keisseihin”, mutta jos asia tuntuu olevan kolmasluokkalaisille liian vaikeaa, keksin jotakin jatkopuuhailua edellisen tunnin asiasta. Alueen taiteesta tai biologiasta löytyy varmasti jotakin työstettävää.
Viikot 7-8
Pysymme vielä keskusteemassa. Voimme leikkiä eri maiden leikkejä, opetella tervehtimistä eri tavoin ja eri kielillä. Voimme valmistaa kiinalaisen aterian ja ruokailla puikoilla. Sopivassa suojasäässä voisi rakentaa iglun koulun pihaan ja lopuksi mennä perinteiseen suomalaiseen laskiaismäkeen! Kerron näistä viikoista vielä tarkemmin tuonnenpana.
Satu Arjanne
Lähteet:
Viikko 2 Etelä-Amerikka, latinalainen Amerikka
Päivänavaus: uuden vuoden vietto muissa maissa (Aamulehti 31.12. 2010)
Esim. Kolumbiasta tulee adoptiolapsia Suomeen, koska katolinen kirkko ei hyväksy aborttia. Keskustelemme tästä.
Etsin maisemakuvia eri puolilta Etelä-Amerikkaa. Pukeutuminen vaihtelee eri alueilla, piirrämme ponchon ja panhuilun. Kuuntelemme vaikkapa El condor pasan netistä. Kulttuurien käsikirjasta löytyy satu.
Viikko 3 Afrikka
Unicefin ja SPR:n sivuilta löytyy videoita esim. Mosambikista (Maleenan koulu) ja Etiopiasta (Pyöräillen tartuntatauteja vastaan). Afrikkalaisuutta ei voi niputtaa, vaan täytyy esitellä erilaisia asumismuotoja ja elintasoja. Maailman lapset –kirjasta löytyy kuva 12 lapsesta Afrikan eri valtioista.
Tutustumme meille outoihin ruokakasveihin, kuten maniokkiin, maissiin ja hirssiin, sekä afrikkalaisiin ruokailutapoihin. Afrikkalaisesta kuvataiteesta ja musiikista on helppo löytää esimerkkejä, esim. Musiikin aika 1-2 Funga alafia ja afrikkalainen satukin löytyy Kulttuurien käsikirjasta.
Viikko 4 Etelä-Aasia
Alue on herkkä erilaisille luonnonkatastrofeille, kuten tulvat, kuivuus, tsunami. Keskustelemme siitä, miten niihin voisi paremmin varautua. Unicefilla on videot Latrin päivä Laosissa 1-2. Ne kestävät yhteensä n. 15 minuuttia.
Intialaiset jumalat ja kastilaitos, uskonnon vaikutus aterioihin. Kulttuurin käsikirjan satu. Harrastan bollywood-tanssia, joten voin sommitella yksinkertaisen tanssin meille.
Viikko 5 Kiina
Guo Shuang, lasten määrä perheissä. Mietimme mitä hyviä/huonoja puolia on lasten määrän säännöstelyssä. Taolaisuuden voimat Jin ja Jang, vuoden juhlia, kiinalaiset hautajaiset, kiinalainen satu. Harjoittelemme kiinalaisia kirjoitusmerkkejä.
Viikko 5 päivänavaus: saamelaiset 6.2.
Japani Daisuke. Japanissa on vaativa koululaitos. Mitä hyvää/huonoa siinä on? Meillä on koulussa japanilaisia matikan kirjoja, tarkastelemme niitä. Voimme kirjoittaa tanka-runon ja tehdä yksinkertaisen origamin. Myös manga-kulttuuri on tutustumisen arvoista.
Viikko 6 Australia
Rosita, aboriginaalityttö. Australian kohdalla kertaamme jälleen käsitteen alkuperäiskansa ja tutustumme aboriginaalien elinoloihin, tapoihin ja taiteeseen. Netistä löytyy esim. Jeremy Donovan didgeridoon soittoa ja aboriginaalien tanssia. Australia on myös erikoisten eläinten maanosa.
Jälkimmäisillä tunneilla alamme käsitellä Nuorten lakikirjaa, Talentum 2003. Kirja on jaettu ”keisseihin”, mutta jos asia tuntuu olevan kolmasluokkalaisille liian vaikeaa, keksin jotakin jatkopuuhailua edellisen tunnin asiasta. Alueen taiteesta tai biologiasta löytyy varmasti jotakin työstettävää.
Viikot 7-8
Pysymme vielä keskusteemassa. Voimme leikkiä eri maiden leikkejä, opetella tervehtimistä eri tavoin ja eri kielillä. Voimme valmistaa kiinalaisen aterian ja ruokailla puikoilla. Sopivassa suojasäässä voisi rakentaa iglun koulun pihaan ja lopuksi mennä perinteiseen suomalaiseen laskiaismäkeen! Kerron näistä viikoista vielä tarkemmin tuonnenpana.
Satu Arjanne
tiistai 9. marraskuuta 2010
Elämänkatsomustietoa alakoulussa III
Päivänavauksessa 5.11. kuudennen ja kolmannen luokan oppilaat esittelivät tekemänsä Nenäpäivä-powerpointin avulla Nenäpäivän merkitystä.
Seuraavaan jaksoon liittyvät opetussuunnitelman sisällöt:
Luokat 1-5
oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä, rikkaus ja köyhyys maailmassa erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus maailman kulttuuriperintö erilaisia elämän- ja maailmankatsomuksia.
6. luokka
alustavasti maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus
Lähdekirjat:
Viidesluokkalainen saa valita, tekeekö kotona raportin jonkin maanosan elinoloista ja kulttuurista vai pidänkö hänelle muutaman pienen kokeen. Kuudesluokkalainen tekee laajempaa raporttia toisella tunnillaan. Nämä työt arvioin välitodistukseen.
Viikko 44 Kiinnitämme seinään ison maailmankartan. Nimeämme maanosat ja merkitsemme alueet, joissa tulemme jatkossa vierailemaan. Oppilaat etsivät pareittain tietoa (esim 6. lk:n maantiedon kirjasta) millainen ilmasto eri maapallon alueilla on. Kiinnitämme myös vihkoihin kartat ja nimeämme maanosat ym. En yhdistä jaksoon maailman uskontoja, koska oppilaani ovat vielä pieniä. Yläkoulu keskittyy niihin. Toisella tunnilla kolmoset tekevät ”Nenäpuun” netin ohjeiden mukaan. Kuudesluokkalainen tutustuu netin avulla käsitteeseen maailman kulttuuriperintö esim. Wikipedian ja edu.fi –sivujen avulla. Hän voi myös aloittaa projektityötään.
Viikko 45 Lähdemme liikkeelle Euroopasta. Jokainen ottaa esimerkiksi itsensä. Vihkoon piirretään oma kuva ja kirjoitetaan lyhyet selostukset omasta perheestä, kodista ja koulusta. (Nämä aiheet toistuvat jatkossa muillakin lapsilla.) Todetaan, että eurooppalaisten lasten elämä on varsin samankaltaista. Kiinnitetään Suomen kohdalle suomalaisen lapsen kuva.
Pohdittavaa: Miten elämä eroaa Euroopan eri osissa? Missä Euroopan valtiossa haluaisit asua ja miksi?
Toisella tunnilla kolmoset tekevät nukketeatteriesityksen suomalaisesta eläinsadusta.
Viikko 46 Kolmoset esittävät satunsa. Tutustumme Leviin, inuiittipoikaan. Etsin maisemakuvia Alaskasta. Levi syö usein karibupataa, mitä se on? Lasten ennakkokäsitykset eskimoiden elämästä saattavat olla varsin vähäisiä. Teemme muistiinpanot vihkoon ja karttaan.
Pohdittavaa: Miten kylmyys ja pimeys vaikuttavat ihmisiin ja heidän elämäänsä? Toisella tunnilla kolmoset pääsevät Levin kotikylään Iqaluitiin Google Earthin avulla. Teemme seinälehden Alaskan eläinmaailmasta.
Viikko 47
Nicole asuu Los Angelesissa Yhdysvalloissa. Keskustelemme Amerikan historiasta. Amerikasta on tullut meillekin juhlia; halloween, kiitospäivä ja ystävänpäivä. Amerikasta tulee mieleen televisio ja ylipaino… Piirrämme vihkoon amerikkalaisia asioita, kuten hampurilaisen ja Disneyn hahmoja.
Pohdittavaa: Miten Amerikka asutettiin? Miksi amerikkalainen kulttuuri on meilläkin niin tunnettua ja ihailtuakin? Miksi Pohjois-Amerikalla on vahva ote maailman tapahtumiin? Toisella tunnilla kolmosten kanssa tutkimme lisää Pohjois-Amerikan karttaa. Toteamme, että näin isossa maanosassa on monenlaisia ilmasto-oloja. Miten monikulttuurisuus näkyy Pohjois- Amerikassa? Voimme heitellä ja potkia amerikkalaista jalkapalloa. Aku Ankan nettisivulta löytyy Disney-tehtäviä.
Viikko 48 ei oppitunteja, itsenäisyyspäivän juhla
Viikko 49 Siirrymme Latinalaiseen Amerikkaan. Tutustumme ensin kuvateokseen Orinoco, intiaanikulttuureita Venezuelasta. Toivon oppilaiden ymmärtävän, että Etelä-Amerikassakin vallitsee aikamoinen kansojen ja heimojen sekamelska. Tarkastelemme Etelä-Amerikan luontoa, sademetsiä ja vuoristoja. Maanosa on oppilaille kaikkein vierain, siksi nimeämme Etelä-Amerikan valtioita. Tälle tunnille löytyy helposti joku aiheeseen liittyvä laulu, Sambalele, Rion samba tms. Jälkimmäisellä tunnilla harjoittelemme lisää eteläamerikkalaisia lauluja ja rytmisäestyksiä.
Viikko 50 pikkujoulu, paistamme joulutortut ja leikimme. Jälkimmäisellä tunnilla pelaamme yhdessä.
Satu Arjanne
Seuraavaan jaksoon liittyvät opetussuunnitelman sisällöt:
Luokat 1-5
oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä, rikkaus ja köyhyys maailmassa erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus maailman kulttuuriperintö erilaisia elämän- ja maailmankatsomuksia.
6. luokka
alustavasti maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus
Lähdekirjat:
- Helander, Vaaramo, Vallisaari Kulttuurien käsikirja. Kirja julkaistiin v. 1996. Tieto on varmaan osin vanhentunutta, mutta lapsiläheisesti jäsenneltyä.
- Maailman lapset, Unicef 1995
- Orinoco, intiaanikulttuureita Venezuelasta
- www.global.finland.fi
- www.spr.fi (Suomen punainen risti)
Viidesluokkalainen saa valita, tekeekö kotona raportin jonkin maanosan elinoloista ja kulttuurista vai pidänkö hänelle muutaman pienen kokeen. Kuudesluokkalainen tekee laajempaa raporttia toisella tunnillaan. Nämä työt arvioin välitodistukseen.
Viikko 44 Kiinnitämme seinään ison maailmankartan. Nimeämme maanosat ja merkitsemme alueet, joissa tulemme jatkossa vierailemaan. Oppilaat etsivät pareittain tietoa (esim 6. lk:n maantiedon kirjasta) millainen ilmasto eri maapallon alueilla on. Kiinnitämme myös vihkoihin kartat ja nimeämme maanosat ym. En yhdistä jaksoon maailman uskontoja, koska oppilaani ovat vielä pieniä. Yläkoulu keskittyy niihin. Toisella tunnilla kolmoset tekevät ”Nenäpuun” netin ohjeiden mukaan. Kuudesluokkalainen tutustuu netin avulla käsitteeseen maailman kulttuuriperintö esim. Wikipedian ja edu.fi –sivujen avulla. Hän voi myös aloittaa projektityötään.
Viikko 45 Lähdemme liikkeelle Euroopasta. Jokainen ottaa esimerkiksi itsensä. Vihkoon piirretään oma kuva ja kirjoitetaan lyhyet selostukset omasta perheestä, kodista ja koulusta. (Nämä aiheet toistuvat jatkossa muillakin lapsilla.) Todetaan, että eurooppalaisten lasten elämä on varsin samankaltaista. Kiinnitetään Suomen kohdalle suomalaisen lapsen kuva.
Pohdittavaa: Miten elämä eroaa Euroopan eri osissa? Missä Euroopan valtiossa haluaisit asua ja miksi?
Toisella tunnilla kolmoset tekevät nukketeatteriesityksen suomalaisesta eläinsadusta.
Viikko 46 Kolmoset esittävät satunsa. Tutustumme Leviin, inuiittipoikaan. Etsin maisemakuvia Alaskasta. Levi syö usein karibupataa, mitä se on? Lasten ennakkokäsitykset eskimoiden elämästä saattavat olla varsin vähäisiä. Teemme muistiinpanot vihkoon ja karttaan.
Pohdittavaa: Miten kylmyys ja pimeys vaikuttavat ihmisiin ja heidän elämäänsä? Toisella tunnilla kolmoset pääsevät Levin kotikylään Iqaluitiin Google Earthin avulla. Teemme seinälehden Alaskan eläinmaailmasta.
Viikko 47
Nicole asuu Los Angelesissa Yhdysvalloissa. Keskustelemme Amerikan historiasta. Amerikasta on tullut meillekin juhlia; halloween, kiitospäivä ja ystävänpäivä. Amerikasta tulee mieleen televisio ja ylipaino… Piirrämme vihkoon amerikkalaisia asioita, kuten hampurilaisen ja Disneyn hahmoja.
Pohdittavaa: Miten Amerikka asutettiin? Miksi amerikkalainen kulttuuri on meilläkin niin tunnettua ja ihailtuakin? Miksi Pohjois-Amerikalla on vahva ote maailman tapahtumiin? Toisella tunnilla kolmosten kanssa tutkimme lisää Pohjois-Amerikan karttaa. Toteamme, että näin isossa maanosassa on monenlaisia ilmasto-oloja. Miten monikulttuurisuus näkyy Pohjois- Amerikassa? Voimme heitellä ja potkia amerikkalaista jalkapalloa. Aku Ankan nettisivulta löytyy Disney-tehtäviä.
Viikko 48 ei oppitunteja, itsenäisyyspäivän juhla
Viikko 49 Siirrymme Latinalaiseen Amerikkaan. Tutustumme ensin kuvateokseen Orinoco, intiaanikulttuureita Venezuelasta. Toivon oppilaiden ymmärtävän, että Etelä-Amerikassakin vallitsee aikamoinen kansojen ja heimojen sekamelska. Tarkastelemme Etelä-Amerikan luontoa, sademetsiä ja vuoristoja. Maanosa on oppilaille kaikkein vierain, siksi nimeämme Etelä-Amerikan valtioita. Tälle tunnille löytyy helposti joku aiheeseen liittyvä laulu, Sambalele, Rion samba tms. Jälkimmäisellä tunnilla harjoittelemme lisää eteläamerikkalaisia lauluja ja rytmisäestyksiä.
Viikko 50 pikkujoulu, paistamme joulutortut ja leikimme. Jälkimmäisellä tunnilla pelaamme yhdessä.
Satu Arjanne
keskiviikko 20. lokakuuta 2010
Katsaus elämänkatsomustiedon uusiin kirjoihin
Esittelemme lyhyesti viime vuosina ilmestynyttä elämänkatsomustietokasvatuksen (esiopetus) ja elämänkatsomustiedon opetukseen liittyvää kirjallisuutta.
Oppikirjat
Ann Margaret Sharp, Nukkesairaala sekä Ann Margaret Sharp, Kuka minä olen? Nukkesairaala-kertomuksen opettajan opas, Niin & Näin, 2010. Nukkesairaala on filosofi Ann Margaret Sharpin kehuttu pienoisromaani, jonka tarina auttaa esikoululaisia ja ekaluokkalaisia kohentamaan ajattelutaitojaan. Nukkesairaalaan kuuluu opettajan opas, joka sisältää ohjeita lasten kanssa käytävän dialogin ohjaamiseen. Oppaasta löytyy myös keskustelupohjia, harjoituksia ja toiminnallisia tehtäviä.
Satu Honkala, Antti Tukonen, Ritva Tuominen, Miina ja Ville etiikkaa etsimässä, Opetushallitus, 2010. Etiikkaa etsimässä on kolmas alakoululaisille suunnatusta kirjasarjasta. Kirjassa käsitellään mm. moraalin ja etiikan, onnen ja onnellisuuden sekä arvojen ja tarpeiden teemoja. Kirja on suunnattu viidennelle luokalle, tai luokkien 1-5 yhdysluokille. Kirjaan liittyvä opettajan aineisto ilmestyy keväällä 2011.
Satu Honkala, Kimmo Sundström, Ritva Tuominen, Mina, Ville och kulturens gåta Livsåskådningskunskap, Utbildningsstyrelsen, 2010. Alakoululaisille (lähinnä luokille 4-5 tai luokkien 1-5 yhdysluokille) suunnatun elämänkatsomustiedon kirjasarjan toisen osan ruotsinkielinen käännös. Kirjan sisältö on ryhmitelty opetussuunnitelman neljän aihepiirin mukaisesti niin, että jokaisesta on esillä yksi teema: ajattelun vapaus, kulttuuri, tasa-arvo ja rauha sekä kestävä kehitys. Kirjaan liittyy opettajan opas (suomenkielinen).
Elämänkatsomustiedon opetusta tukevaa kirjallisuutta
Tuukka Tomperi ja Hannu Juuso (toim.), Sokrates koulussa - Itsenäisen ja yhteisöllisen ajattelun edistäminen opetuksessa, Niin & Näin, 2008. Tomperin ja Juuson toimittama kirja tarjoaa sekä käytännöllisiä että taustoittavia näkökulmia kouluopetukseen ajattelun ja dialogin tilana. Miten luokkahuoneet voivat tulla avoimen, luovan, kriittisen ja ennen kaikkea yhteisen ajattelun paikoiksi? Mitä tämä opettajalta ja opetuksen suunnittelulta edellyttää? Millainen on dialoginen ja kyselevä opetustapa? Artikkelit antavat uusia eväitä kaikille ajatteluvalmiuksien kehittämisestä ja tutkivasta oppimisesta kiinnostuneille opettajille. Kirjan lukujen kirjoittajat ovat alan johtavia kansainvälisiä ja suomalaisia asiantuntijoita.
Filosofiaa lapsille & nuorille. Käytännön käsikirja, Niin & Näin, 2008. Kirja on esitelty et-blogissa marraskuussa 2009.
Oppikirjat
Ann Margaret Sharp, Nukkesairaala sekä Ann Margaret Sharp, Kuka minä olen? Nukkesairaala-kertomuksen opettajan opas, Niin & Näin, 2010. Nukkesairaala on filosofi Ann Margaret Sharpin kehuttu pienoisromaani, jonka tarina auttaa esikoululaisia ja ekaluokkalaisia kohentamaan ajattelutaitojaan. Nukkesairaalaan kuuluu opettajan opas, joka sisältää ohjeita lasten kanssa käytävän dialogin ohjaamiseen. Oppaasta löytyy myös keskustelupohjia, harjoituksia ja toiminnallisia tehtäviä. 
Satu Honkala, Antti Tukonen, Ritva Tuominen, Miina ja Ville etiikkaa etsimässä, Opetushallitus, 2010. Etiikkaa etsimässä on kolmas alakoululaisille suunnatusta kirjasarjasta. Kirjassa käsitellään mm. moraalin ja etiikan, onnen ja onnellisuuden sekä arvojen ja tarpeiden teemoja. Kirja on suunnattu viidennelle luokalle, tai luokkien 1-5 yhdysluokille. Kirjaan liittyvä opettajan aineisto ilmestyy keväällä 2011.
Satu Honkala, Kimmo Sundström, Ritva Tuominen, Mina, Ville och kulturens gåta Livsåskådningskunskap, Utbildningsstyrelsen, 2010. Alakoululaisille (lähinnä luokille 4-5 tai luokkien 1-5 yhdysluokille) suunnatun elämänkatsomustiedon kirjasarjan toisen osan ruotsinkielinen käännös. Kirjan sisältö on ryhmitelty opetussuunnitelman neljän aihepiirin mukaisesti niin, että jokaisesta on esillä yksi teema: ajattelun vapaus, kulttuuri, tasa-arvo ja rauha sekä kestävä kehitys. Kirjaan liittyy opettajan opas (suomenkielinen).Elämänkatsomustiedon opetusta tukevaa kirjallisuutta
Tuukka Tomperi ja Hannu Juuso (toim.), Sokrates koulussa - Itsenäisen ja yhteisöllisen ajattelun edistäminen opetuksessa, Niin & Näin, 2008. Tomperin ja Juuson toimittama kirja tarjoaa sekä käytännöllisiä että taustoittavia näkökulmia kouluopetukseen ajattelun ja dialogin tilana. Miten luokkahuoneet voivat tulla avoimen, luovan, kriittisen ja ennen kaikkea yhteisen ajattelun paikoiksi? Mitä tämä opettajalta ja opetuksen suunnittelulta edellyttää? Millainen on dialoginen ja kyselevä opetustapa? Artikkelit antavat uusia eväitä kaikille ajatteluvalmiuksien kehittämisestä ja tutkivasta oppimisesta kiinnostuneille opettajille. Kirjan lukujen kirjoittajat ovat alan johtavia kansainvälisiä ja suomalaisia asiantuntijoita.
Filosofiaa lapsille & nuorille. Käytännön käsikirja, Niin & Näin, 2008. Kirja on esitelty et-blogissa marraskuussa 2009.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
